Kesä renkailla
Niin se vaan on, että kesälomat on tältä erää vietetty ja huomenna olisi startattava pyörä kohti työmaata. Miten voikaa viisi viikkoa mennä näin nopeasti? Eipä pidä valittaa ainakaan keleistä. Koko loma kun sattui tälle ihmeen lämpimälle hellekaudelle. Tai no sen verran ehkä pientä valitusta, kun on niin kuuma ajaa jopa pyörällä.
Kovin suuria reissuja ei tullut lomalla tehtyä. Sinällään harmi, koska olisihan ollut vaikka mitä kivaa tapahtumaa koko Suomen maa täynnä. Osa syy oli kyllä tämä mahoton helle. Toinen oli se, että kun sitä tekemistä tuntui olevan kotonakin.
No ei suinkaan koko kesää kotona vietetty, vaan tulihan sitä kilometrejä Hondiaisiinkin. Loman aloittaijaisiksi kävimme veljeni ja tämän vaimon kanssa Kalajoella. Hyvät oli tiet ajella Länsi- rannikolle. Kalajoella katsastimme loma-asuntomessut. Johan oli hulppeita taloa, todellakin taloja. Ei oikein sovi minun ajatusmaailmaani tuollainen ”mökkielämä”. Hyvä puoli noissa ”mökeissä” kyllä on se, ettei siellä tarvitse nurmikon ajamiselle vaivata ajatustakaan. Jokapuolelta kun löytyy vain hiekkaa.
Toinen pidempi reissu tehtiin Lieksaan. Ajoimme pyörillä Kolille ja hyppäsimme sieltä autolauttaan. Vajaan kahden tunnin laivaretken jälkeen olimmekin Lieksassa. Voi vitsi, miten kauniita maisemia. Lautalla puhaltanut tuuli viilensi mukavasti aika hikisen ajourakan jälkeen. Todellakin meinasi jo iskeä heikkous paahtavassa auringonpaisteessa. Minä kun en ajopuvustani luovu, oli sitten lämpöä sitten 5 tai 35 astetta. Onneksi oli varavaatteet laivamatkaa varten. Ei tarvinnut istuskella ”toppapuvussa” koko matkaa. Lieksassa kävimme paikallisissa raveissa. Minä viihdytin paikallisia katsojia vaihtamalla vaatteita metsäpusikossa 😀
Kävin minä itseksenikin pyöräreissulla kotipuolessa. Sain kokeillä, miten ne Hondan valot yöllä toimivat. Hyvinhän ne valaisivat. Paremmin kuin oman nelipyöräisen laput. Arvata saattaa minkälainen oli ajopuvun sisähaju, kun vedin kuteita niskasta ajopäivän jälkeen 😀 Suihkuun ja sassiin. Vähän kuin olisi istunut saunassa koko päivän. No ei passaa valittaa. Onnellinen olen, ettei satanut vettä. Onhan se lämmin kuitenkin paljon mukavampi, kuin vesi ja koleus. Täytyy vain muistaa pysähtyä juomaan tarpeeksi usein. Sitä kun ei aina vaihdin huumassa muista.
Pitkät reissut jäivät ainakin loma-ajalta tekemättä. Uusia suunnitellessa. Toisaalta nuo kaksi karvaista kaveria verottavat ajopäiviä ja pidempiä reissuja. Niille kun ei olla vielä keksitty sopivaa matkustustapaa pyörien kyytiin. Ehkä se olisi sitten peräkärry tai sivuvaunu hommattava, niin päästäisiin koko perhe reissun päälle.
Onhan tässä vielä kesää ja syksyä jäljellä mukavasti, jotta eiköhän sitä pyörän selkään pääse vielä hyppäämään muutakin kuin työmatkoille. Ja jos syksy ja talvi sattuu mukailemaan viime talvea, sitä saa pyöräillä vaikka uuden vuoden viettoon.
Nyt pitäisi siis kääntää tämä sisäinen kello työaikaan ja yrittää nukkua edes muutama tunti ennen herätyskellon armotonta muistutusta alkavista töistä.
Adios amigos ja sillein! Hyvää alkavaa työsyksyä mulle vaan 🙂
